Halvan rahan synnyttämä asuntokupla on tullut päätepisteeseen korkojen noustessa jyrkästi. Asuntokauppa on jo jäätynyt ympäri maata. Rakennusliikkeet ovat myös tämän huomanneet, ja aloittaneet oman toimintansa sopeutuksen muuttuneeseen markkinaympäristöön – uusia kohteita on huomattavasti vähemmän rakennusliikkeiden sivuilla kuin aiemmin. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet rakennusalalle lihavia vuosia, nyt edessä ovat nälkävuodet.
Kuinka huonot ajat sitten rakennusalalla ovat edessä? Tähän kysymykseen voi vastausta etsiä katsomalla miten rakennusalan liikevaihdot ovat kehittyneet. Esimerkiksi YIT:n ja PEAB:n liikevaihdot ovat nousseet vuoden 2017 tasosta hurjasti: YIT noin 25% ja PEAB 36%. Nykyinen asuntosijoitusbuumi kuitenkin alkoi jo 2014-2015. Taustalla oli niin valtion metropolitiikan vaikutuksen alkaminen, kuin lain muutokset jolla vuokra-asuntoihin sijoittamisesta tehtiin houkuttelevampaa. Mikäli valtion politiikka muuttuu, rakennusalan pudotus voi olla vielä suurempi.
Pudotuksessa kärsijöiden paikalla eivät tule olemaan isot rakennusliikkeet ja niiden henkilöstö, vaan alihankkijat ja toimittajat. Isot rakennusliikkeet eivät ole kasvattaneet omaa henkilöstön määrää juurikaan asuntokuplan aikana vaan ne ovat pääosin ulkoistaneet työt alihankkija- ja kumppaniverkostoille. Toki rakentamisen hiljetessä, tekijäporras tulee kärsimään ja siirtymään työvoimatoimistojen kortistoon.
Riippuen miten maailmanlaajuinen taloustilanne kehittyy, ja minkälainen seuraava hallitus ja sen hallitusohjelma tulevat olemaan, määrää hyvin pitkälle miten rakennusalan tilanne kehittyy. Mikäli seuraava hallitus tulee suitsimaan asuntosijoittamista ja vuokratoiminnasta tulee vähemmän kannattavaa, alan lasku voi olla vielä tätä isompi.