Viimeisen vuoden ajan media ja asiantuntijat ovat tasaisin väliajoin ennustaneet korkohuipun olevan pian saavutettu. Esimerkiksi heinäkuun lopussa Helsingin Sanomat uutisoi Danske Bankin ennustavan korkohuipun olevan nyt käsillä. Tähän mennessä ennusteet korkohuipusta ja korkojen laskusta ovat menneet järjestäen menneet pieleen. Jos korkoennusteen olisi tähän mennessä tehnyt katsomalla, miten markkinakorot ovat käyttäytyneet aiemmin, ennusteen suunta olisi ollut ainakin oikein – ylöspäin.
Jos korkoennusteen olisi tehnyt huhtikuun 2022 lopussa, käyttäen aiempaa historiaa ennustamisessa, korot olisivat nousseet 2023 lopussa noin 2.6%:n. Tästä ennusteesta jäätiin, kun syyskuussa 2022 korot nousivat rajusti keskuspankkien pyrkiessä saamaan rajusti noussut inflaatio kuriin. Inflaation takaa löytyi niin koronaepidemian aikaisen rahanpainamisen jälkilasku, kuin Ukrainan sodan ja talouspakotteiden aiheuttama energian hinnan nousu kaikkialla maailmassa.
Jos korkoennusteen olisi tehnyt kesäkuun 2022 lopussa, jolloin Ukrainan sodan jatkuminen ja tuleva energiakriisi olivat tiedossa, korkoennuste olisi pidemmällä tähtäimellä osunut oikeaan. Todellisessa elämässä korot nousivat aggressiivisesti talvella 2022, kunnes keskuspankit siirtyivät pois 0.5 yksikön nostoista 0.25 nostoihin. Maailmantalouden jäähtyminen ja talouksien vaipuminen taantumaan laskivat inflaatiopelkoja ja pakottivat keskuspankit huomioimaan myös reaalitalouden ongelmat. Kesäkuun lopun käyrän lähtödata muodostuu ajalta, jolloin korot nousivat sekä maltillisesti että aggressiivisesti. Tällä hetkellä kysymys kuuluu, onko aggressiivisten koronnostojen aika päättynyt kokonaan vai ei?
Mikäli oletukseksi otetaan aggressiivisten koronnostojen päättyneen ja keskuspankkien pysyvästi siirtyneen maltillisten koronnostojen linjalle, tällöin korkoennusteen lähtödataksi pitää valita aika 2023 alusta alkaen. Tänä aikana markkina oli hermostunut, koska sillä ei ollut varmuutta tulevaisuuden suunnasta. Nyt 8 kuukautta myöhemmin keskuspankkien toiminta on vakiintunut. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, elokuussa 2024 kahdentoista kuukauden euribor tulee ylittämään 5.2%:n tason.
Kysymys kuuluu, kuinka realistinen 12kk euriborin 5.2%:n ennuste on? Velalliselle 5.2%:n korkotaso voi kuulostaa kovalle, toisaalta se on vain 1.2% korkeammalla kuin nyt. Euroopan keskuspankki tarkistaa korkoja 6 viikon välein eli hieman yli 8 kertaa vuodessa. Jotta 5.2%:n tasolle päästäisiin, EKP:n pitäisi nostaa ohjauskorkoa 0.25% yksikköä noin 4-5 kertaa. Tämä tarkoittaisi joka toisen korontarkistuksen päättyvän nollakorotuksiin. Tämä korotuslinja olisi maltillista ja sopisi EKP:n vallitsevaan politiikkaan.
Toisaalta hyvä kysymys on myös, voiko korkotaso nousta nopeammin? 2021 lopussa Yhdysvaltojen liittovaltio alkoi myymään öljy strategisista varastoista hillitäkseen energian hinnan nousua. Kun Ukrainan sota syttyi helmikuussa 2022, Yhdysvaltojen strategisista öljyvarastoista myytiin ennätysmäärät öljyä hintojen nousun tasaamiseksi. Strategisten varastojen myynti suuressa mittakaavassa päättyi vasta tammikuussa 2023. Heinä-elokuussa Yhdysvaltojen energia ministeriö peruutti suunnitellut myynnit ja aloitti varastojen täydennyksen. Vaikka Yhdysvallat ei täydentäisi varastoja aggressiivisesti tai lainkaan, tarkoittaisi öljyn hinnan nousun riskin olevan kuluvana talvena paljon suurempi kuin 2022-2023 talvella. Mikäli Ukrainan sota ja talouspakotteet jatkuvat, energian hintojen nousu voi johtaa inflaation paluuseen tulevana talvena. Tämä tarkoittaisi suurta painetta keskuspankeille nostaa korkoja nykyistä politiikkaa aggressiivisemmin.
Tällä hetkellä oma ennusteeni elokuun 2024 kahdentoista kuukauden euriborin tasoksi on 5.2%. Pidän ennustetta hyvin optimistisena. Mikäli Ukrainan sota syvenee, korot tulevat nousemaan. Mikäli talvi 2023-2024 tulee olemaan kova, korot tulevat nousemaan. Mikäli lähi-idässä jännitteet johtavat uuteen konfliktiin keskeisten valtioiden kesken, korot tulevat nousemaan.