Viime aikoina uutisotsikoissa on noussut yhä enemmän esiin rakennusalan ahdinko. Uudet asunnot eivät mene kaupaksi. Rakennusyhtiöt ovat ajautumassa ahdinkoon. Pienempiä rakentajia on jo mennyt konkurssiin. Isommat yritykset ovat aloittaneet työntekijöiden lomautukset, ja massairtisanomisista ei olla kaukana. Ahdinko on jo niin syvä, että huhujen mukaan uudiskohteen hintaa voi reilusti tinkiä alaspäin. Onko nyt sitten oikea aika ostaa uudiskohde? Onko nyt mahdollista tehdä elämänsä kauppa? Vastausta tähän voi etsiä menneisyydestä.
Kysymys kuuluu, vaikuttaako lama pysyvästi asunnonarvoon, vai onko arvonaleneminen vain väliaikaista? Jos se on väliaikaista, silloin kaupoille kannattaa lähteä. Helpoin tapa hahmottaa menneisyyttä, on katsoa viime vuosien asuntokauppoja ja laskea keskiverto neliöhinta kohteen rakennusvuoden mukaan. Jotta yksittäinen vuosi ja sen aikana tehdyt kaupat eivät vaikuta liikaa kuvaan, neliöhinnat kannattaa laskea useamman vuoden kauppojen perusteella. Kuvaajan muodostamisen jälkeen, pitää kaivaa hieman taloushistoriaa jotta voi hahmottaa mitä on tapahtunut.
Omaan silmääni osui ensimmäisenä vuoden 1929 suuren laman vaikutus. Lama alkoi lokakuussa 1929, kun pörssit romahtivat maailmanlaajuisesti. Lama alkoi heti niin Yhdysvalloissa kuin Saksassa. Ranskassa ja Britanniassa laman vaikutukset alkoivat noin vuotta myöhemmin. Suomessa lama kuitenkin oli lyhyempi ja vaikutuksiltaan vähäisempi. Markka irroitettiin kultakannasta 1931 ja talous aloitti nopean elpymisen. Mielenkiintoista on, että vielä miltei 100 vuotta suuren laman jälkeen, vuonna 1930 valmistuneiden kohteiden neliöhinnat ovat alempia kuin 1929 tai 1931 valmistuneiden kohteiden!
Seuraava mielenkiintoinen kohta osuu vuoteen 1963, jonka alussa Suomessa tehtiin suuri rahauudistus. Rahauudistuksen takana oli markan hurjasti laskenut arvo, sekä viennin alijäämä. Rahauudistus ei kuitenkaan ratkaissut Suomen talouden ongelmia vaan inflaatio pysyi korkea ja vienti alijäämäisenä seuraavat vuosikymmenet.
Suomen talous ei ollut kunnolla toipunut ennen kuin seuraava kriisi iski. 1973 Egypti ja Syyria hyökkäsivät Israelia vastaan Yom Kippurina. Israel selviytyi sodasta voittajana. Öljyä tuottavat arabimaat syyttivät länsimaita Israelin auttamisesta sodassa ja julistivat öljynvientikiellon Israelia auttaneille maille. Tämä laukaisi 1973 öljykriisin. Suomi toi öljyä Neuvostoliitosta joten kriisin vaikutus oli vähäisempi kuin muualla maailmassa – öljyä riitti, mutta sen hinta nousi reilusti. Suomessa öljykriisin aiheuttaman talouskriisin päätepiste oli 1976. Seuraavana vuonna Suomessa energiapula alkoi hellittämään Loviisan ensimmäisen reaktorin käynnistyessä. Olkiluodon reaktori käynnistyi 1979 ja halvan energian myötä Suomen talous kääntyi lievään nousuun. Tämä myös näkyy vieläkin asuntojen neliöhinnoissa.
Viimeisimmät kriisit jotka näkyvät asuntojen neliöhinnoissa ovat 90-luvun alun lama ja 2000-luvun alkuun sijoittunut dot.com ja telekommunikaatiokuplien puhkeaminen. 90-luvun lama alkoi 80-luvun lopulla Wärtsilä Meriteollisuuden ajautuessa konkurssiin 1989. Huonot uutiset seurasivat toinen toistaan huipentuen clearingkaupan päättymiseen Neuvostoliiton kanssa 1990. 1991 talous oli jo vapaassa pudotuksessa ja vuosi päättyi marraskuun pakkodevalvaatioon. 2000-luvun alussa dot.com- ja telekommunikaatiokuplat puhkesivat. 2003 oli tämän taantuman pohja, jonka jälkeen talouden uudistukset niin Suomessa kuin Euroopassa johtivat uuteen kasvuun.
Pintapuolisen tarkastelun perusteella, rakennuksen valmistuminen taantuma- ja lama-aikana alentaa pysyvästi kohteen neliöhintaa. Syynä pysyvään arvonalenemiseen voi olla kenties huonolaatu, joka voi olla niin seurausta ylikuumenneen markkinan aikana tehdyistä ratkaisuista tai hädässä tehdyistä toimista säästää rakennuskustannuksissa. Oli syy mikä tahansa, ostajan kannattaa olla hyvin valpas ostaessaan nyt rakentuvaa tai valmistuvaa uudisrakennusta.